perjantai 9. marraskuuta 2012

Marraskuun aurinko

  
Miksiköhän syyspimeillä pukeudutaan mustan harmaaseen ja kesällä kirkkaisiin väreihin? Ehkäpä sen voi tehdä toisinkin päin. 
Vihdoin pääsee esittelyyn tämänvuotinen "kesäneuleeni". Kyse on 1970-luvun alun pikkutytön neuletakista, mallista, josta kirjoitin täällä jo toukokuussa. Kuva löytyy Riikinkukon uudet höyhenet -postauksesta. Lopputuloksesta tuli yllättävänkin samankaltainen ruotsalaisessa Sticka virka sy -lehdessä julkaistun veikeän unipussin kanssa. Tähän olisi sopinut myös enemmän A-linjainen, helmasta pidempi ja kellomainen toteutus, mutta aika tyytyväinen olen takkiin näinkin. Mitoitukseen otin mallia muutamista Suuri Käsityö-lehden neuletakeista, koska langat ja mitoitukset ovat tänä päivänä jotain aivan muuta kuin Sticka virka sy -lehden aikoihin.


Kuten "kesäneuleen" määritelmään kuuluu, ei tämäkään kepeä ja aurinkoinen neuletakki valmistunut kesällä, vaan parahiksi ennen joulua. Neulemallin suunnittelu vanhan ohjeen pohjalta onnistui melko hyvin, mutta monipolvinen prosessi siitä silti tuli. Tätä neuletta on kudottu kirjaimellisesti muuttokuorman päällä. Muuttotauon jälkeen neulonta jatkui aamuisilla työmatkoilla bussissa - seurauksella, että istutin hihat vääriin kohtiin. Vasta paukutettuani hyvän matkaa kaarrokeosaa huomasin, että etukappaleet menivät kokonaan päällekäin. Aika rimpula olisi saanut olla lapsi, joka sen takin sisään olisi luikerrellut. No, kyllä puuvillaiselle neuletakille käyttöä löytyy talvellakin. Ainakin värit ovat oikea C-vitamiiniruiske!

 

Retro-henkinen rengasvetoketju löytyi Royal-tuotteen nettikaupasta ja samaan postipakettiin lipsahti hauskoja käsityömerkkejä.

Malli: Oma mukaelma 1970-luvun alun Sticka virka sy / marks -lehdessä julkaistusta vauvan unipussin / pikkutytön neuletakin ohjeesta. Riikinkukko-pitsimalli julkaistu mm. julkaisuissa Kauneimmat käsityöt 5/2002, Debbie Bliss: Neulojan vuosi. WSOY, Helsinki 2010.
Koko: 98cm
Lanka: Rico Essentials Cotton dk, värit banana no 63 (noin 3 kerää, 150g) ja valkoinen no 80 (noin 1 kerä) 
Puikot: nro 3,5 (22s = 10 cm)
 
Posted by Picasa

8 kommenttia:

  1. Juu, ehdottomasti pitää olla väriä talvella :) Hieno ja aurinkoinen neule!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kiitos! Meille sattui näköjään kuvauspäiväksi marraskuun ainoa aurinkoinen aamu, vettä on taas satanut kuvauksista lähtien, eikä tietoakaan valkeasta maasta. Onneksi voi edes pukeutua aurinkoon :)

    VastaaPoista
  3. Juuri noin minäkin ajattelen, valoisat värit piristäisivät juuri nyt! Harmi vain, ettei sitä varsinkaan itsellä tule lopulta kuitenkaan käytettyä talvella riittävän energisoivia värejä, lastenvaatteissa niitä onneksi hiukan riittää. Olen tehnyt parina talvena blogiini 'kaamoksen aurinko' -nimisen postauksen ja kun asiaa tarkemmin ajattelee, pitäisi siitä tehdä haasteellisempi versio, joka olisi aikuisen päälle pantava!

    Tosi sievä villatakki ja vetskarikin nappiin!

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista! Kävin kurkkaamassa Kaamoksen aurinkoa - mikä ihanuus! Kirkkaat värit on omassa pukeutumisessa tosiaan paljon suurempi haaste. Rakastan auringon keltaista, mutta vaatekaappi täytyy tumman ruskeasta ja mustasta - varmoja valintoja.Viime kesältä jäi ompelematta Metsolan vanhaa Apila-froteeta, josta oli tarkoitus tulla tunika, ehkä se pitäisikin ommella nyt talvella.

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi, jokainen kommentti ilahduttaa!